Rullaus ja liike, nesteytys ja joustavuus

Milloin kipu on haitallista, jopa vaarallista?
Miten oikeasti lisäät joustavuuttasi?

Kudosten nesteytys on tärkein asia joustavuuden parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kudokset joko joustavat tai katkeavat ja neste on ratkaiseva tekijä.

Juominen ei tähän missään tapauksessa riitä yksinään. Neste pitää saada liikkumaan kudoksiin, myös syvempiin osiin, joissa suurin osa revähdyksistä tapahtuu.

Kipu ja rullaus on edelleen pahiten väärin tai vajaasti ymmärretty konsepti.

Kivulias rullaus ei paranna nestekiertoa. Triggerien avaaminen on eri asia ja jos rullalla ei tee muuta kuin avaa triggereitä, jättää 90 % hyödyistä käyttämättä eikä ennaltaehkäise kipuja ja revähdyksiä vaan korjaa vain oireita.

Rullan kanssa pitää osata eri paineet ja tekniikat, jos sillä haluaa saada tuloksia.

Monet eivät saa rullalla hyviä tuloksia ja suurin syy on, että ei osata käyttää rullaa oikein.

Tällä videolla

1. Nesteen ”liike” kerrosten välissä demonstroituna

2. Miksi pehmytkudoksiin syntyy kipua ja koska se helpottaa? Sen pitäisi siis lievittää kipua, mutta ei siitä syystä, että kipukynnys kasvaa, se on väärää tietoa ja vaarallista! Se tuhoaa proprioseptiikan.

3. Miksi rulla (laadukas sellainen) on niin hyvä väline parantamaan kudosten nesteytystä?

Katso tämä video ja tunnet nykytiedon mukaista anatomiaa ja fysiologiaa ison askeleen enemmän.

Jos haluat oppia faskian anatomiaa sekä hermoston ja pehmytkudosten fysiologiaa ja haluat oppia käyttämään kaikkia kuutta rullaustekniikkaa ja neljää eri liikkuvuustekniikkaa, tule mukaan koulutuksiimme.

Jukka Harju

Mainokset

Suututtaa!!

Nuorten rasitusmurtumat ja revähdykset suututtaa!!

Yksi asia joka nostaa minussa vahvat tunteet on se, kun kuulen miten nuorille on aiheutettu rasitusmurtumia. Ja sanon tarkoituksella ”aiheutettu” koska rasitusmurtuma ei synny tapaturmasta, se syntyy huonosti ohjelmoidusta liikkumisesta. Toki voi olla monia tilanteita, mutta puhun nyt siitä kun lapsi tai nuori harrastaa jotain urheilulajia. Lajitreenit ovat liikaa vain lajitreeniä, ei oheisharjoittelua, ei liikkeen laadun parantamista, ainakaan riittävästi, koska tuloksena on rasitusmurtumia. Huonot lämmittelyt ja jäähdyttelyt. Kuulen näistä kuukausittain. Nämä murtumat saavat minut tunteen valtaan, jota on vaikea hallita. Se, että junnut ovat niin jumissa, että vaikuttavat keski-ikäisiltä äijiltä, on vain surullista.

Olenko minä oikea ihminen puuttumaan asiaan, 

 sillä itselläni on pullistuma omaa tyhmyyttäni?

Minä aloitin liikunnan eri lajien parissa ala-asteen kolmannella luokalla, meillä se oli aika kevyttä ja pelasin salibandya, lentopalloa ja jalkapalloa sekä päälle olympianosto (lisäksi välitunnit pelattiin ja leikittiin vielä kuudennella luokallakin). Liike oli monipuolista ja olinkin terve ja aika hyvässä suorituskyvyssä mutta emme tehneet lämmittelyjä yms. En koskaan oppinut sellaista. 15-vuotiaana aloitin jääkiekon (ei kunnon lämmittelyjä) ja 17-vuotiaana nyrkkeilyn (sama juttu).

Liikunta oli riittävän monipuolista ja pysyin terveenä ja kehityin, mutta kun muutin Helsinkiin ja kaikki ohjattu liikunta loppui ja aloin vain käymään salilla (olin valmistunut jo kuntosaliohjaajaksi ja PT:ksi Suomen isoimmasta firmasta) ja itseasiassa läämmittelin aina 20min ennen tankoon tarttumista, mutta lämmitin vain verenkiertoa ja lihaksia, en muuta. Ei muuta oltu koskaan opetettu missään. (Tai itseasiassa kerran minulle sanottiin pilateskokeilussa, että on olemassa syviäkin lihaksia. Tästä olenkin kertonut monesti koulutuksissani, kuinka hölmö oikeasti olin… ja kuinka kehoni joutui siitä maksamaan.)

Tuloksena oli liikkuvuuden heikkeneminen ja epätasapaino liikuttavien ja tukevien lihasten välillä, joka johti sitten mm. pullistumaan alaselässä.

Eli, vaikka junnuna en lämmitellyt kunnolla enkä mitannut ja optimoinut, mutta koska harrastin niin monipuolisesti, pysyin kunnossa.

Toiseksi vaikka lämmittelin 20 minuuttia jokaisessa treenissä, rikoin selkäni.

Lämmittelyyn ja terveyteen ei siis riitä edes se, että lämmittelee 20min jos lämmittelyä ei ole ohjelmoitu. Ei riitä edes se, että tekee oheisharjoitteita ja treenaa kaikkia (liikuttavia) lihaksia monipuolisesti, eikä riitä edes se, että treenaa keskikroppaa siten, että vatsa, selkä ja kyljet (pinnalta) ovat todella, todella kovassa kunnossa.

Ajattele jos 2050 tuki- ja liikuntaelinsairaudet olisi yhtä harvinaisia kuin polio on 2016!!

– Tähän visioon ensimmäiset kolme steppiä

1. Riittävä monipuolisuus, MUTTA ei vaadi useita lajeja! 

On hyvä jos harrastaa useampia lajeja, jota junnujen tulisikin tehdä, se ei todellakaan ole pois ammattihaaveista, päinvastoin. mutta lajien kirjo ei ole välttämätön vaan fysiikkavalmennuksen ohjelmointi ja testaaminen on ja testien perusteella katsoa mitä osia kropassa pitää aktivoida ja mitä rentouttaa, ohjelmoida treeniä koko fysiikan alueelta

Katso videoni aiheesta tästä! 

2. Lämmittely ei ole vain verenkiertoa

Lämmittelyihin kuuluu verenkierron lisäksi liikkuvuuden ja siis kudoskerrosten liikkuvuuden ”avaaminen”, hermoston herättäminen, tukilihasten herättäminen, eli siis terviden liikekaavojen herättäminen.

Tässä minun simppeli TOP 10 liikkeet

Näistä voi hyvin aloittaa.

3. Kehon epäsymmetriat ja liikekompensaatiot pitää huomata ja korjata

Keho ei hajoa vahingossa, (paitsi tapaturmat) revähdykset, venähdykset ja jumit ovat kaikki ehkäistävissä ja korjattavissa, jos kehossa ei olisi kompensaatioita ja epäsymmetrioita.

 

 

Jos haluat oppia nämä ja todella tehdä tuloksia, tule mukaan koulutuksiimme:

http://www.foamroller.fi/page/3/koulutukset

Workshopit ovat iltaisin kaikille avoimia, päiväkoulutukset on suunnattu ammattilaisille

Kivut ja jumit eivät kuulu elämään, eikä niitä tarvitse olla kellään! Niiden poistaminen vaatii aktiivista uuden oppimista ja työskentelyä, mutta ME TEEMME SEN!!!

Jukka

Facessa löydät uusia videoita, mm rullauksesta, kivusta, kerroksista ja nesteytyksestä, tsekkaa:

www.facebook.com/foamroller.fi

Toivottavasti nähdään koulutuksissa! www.foamroller.fi/koulutukset

 

Miten motivoitua rullaamaan? – Vasta säännöllisyys tuo tulokset

Ethän rullaa vasta kun olet kipeä?
– Ehkäise kivut ja optimoi kehosi!

Oikea Rulla, Oikein Käytettynä on loistava väline parantamaan kehon toimintaa. Ehkäisemään venähdykset, revähdykset ja krooniset kivut, sekä parantamaan asento- ja liike aistia, sekä nopeuttamaan palautumista.

Kolme kysymystä ja kolme pointtia perään

1. Milloin rulla ei toimi?
Silloin kun sitä ei käytetä tai on huono rulla 🙂

2. Miksi olen niin pirun varma rullan toimivuudesta?
Suurin syy on se, että minä, entinen rautakanki tein elämäni ensimmäisen spagaatin 34-vuotiaana. Tätä ennen kovin suoritus oli 235kg maastaveto (ja välilevyn pullistuma)
Lisäksi jo useampi sata asiakkaani ovat saaneet merkittäviä tuloksia aina jumitusten rentouttamisesta, revähtymien ja pullistumien hoitoon.

3. Miksi kaikki eivät saa tuloksia vaikka rullaisivat?
Suurimmat syyt onkin jo yläpuolella, mutta vaikka olisi hyvä rulla, eli ei vaahtomuovia vaan tarkoituksenmukainen kovuus, halkaisija ja muotoilu, niin pitää osata eri tekniikat ja oikeat paikat niille. Oikeastaan kaikki rullatutkimukset mitä olen lukenut, eivät erottele tekniikoita ollenkaan. Väärinkäytettynä se paksuunnuttaa kalvot, joka johtaa heikompaan asento- ja liikeaistiin, joustavuuden menettämiseen ja sitä kautta venähdyksiin, kuten tämä yksi tutkija näytti. Pitää siis opetella oikeasti käyttämään rullaa.

Käytän kuutta eri tekniikkaa, joilla on täysin eri vaikutus ja pitää käyttää eri tilanteissa.
Odotankin, että joku tekisi tutkimuksen jossa oikeasti testataan kunnon rullailua.
Olethan lukenut ilmaisen oppaan jossa avaan tekniikoita enemmän: www.foamroller.fi/pikaopas

Toinen tärkeä asia on että rulla yksin ei riitä vaan tarvitaan liikkuvuustekniikat.
Jotka eivät myöskään yksin riitä, vaan toimivat rullan kanssa.

Sitten kun väline ja tekniikat on hallussa pitää löytää MOTIVAATIO

– Kolme kuningasta, jotka kannattaa huomioida

  • Mikä on sinulle tärkeää?

Itse tulee usein pauhattua kuudesta tekniikasta, pinta- ja syväfascian, liikkuvuuden ja notkeuden eroista yms. Mutta harvemmin ne luovat pitkäkestoista motivaatiota.
Mikä sinua oikeasti kiinnostaa mikä on se todellinen syy, miksi käyttäisit näiutä tekniikoita?
Onko esim jokin kipu tai jokin vanha venähdys? Onko jokin tavoite, jonka haluat saavuttaa johon liikkuvuudella ja rennolla keholla on merkitystä? Miksi hyvinvointi on sinulle tärkeää?

  • Demonstroi konkreettinen vaikutus

Kun osaat käyttää rullaa ja liikkuvuustekniikoita, saat tehtyä konkreettisen mitattavan muutoksen jo minuutissa. Tämä on erittäin tärkeää, koska pelkkä puhe, teoreettiset perustelut, lähdeviitteet, tai edes muiden tarinat eivät vaikuta lähellekkään samalla tavalla kuin oma kokemus. Kun huomaat vaikutuksen, kun olet löytänyt hyvän rullan ja hyvän tekniikan, saat tuloksen heti ja se jos jokin auttaa motivaatiossa. Opettele siis oikeat asiat ja kun löydät sinun kropalle osuvimmat tekniikat, se tunne on mahtava!

  • Poista epätietoisuus ja väärinkäsitykset

Monet ovat jo kuulleet ristiriitaista infoa sekä venyttelystä että varsinkin rullauksesta. Tärkeimmät asiat jotka on hyvä selventää, on, että venyttelyä on monenlaista, staattinen ei kalvoihin juuri vaikuta ja dyynaamisista pitää testaamalla löytää se itselle sopiva tai käyttää kombinaatioita. Kipua, ähinää ja puhinaa ei tarvita.
Rullauksen kanssa kaksi suurinta ristiriitaa ovat

3.1. Kipu: saako se sattua vai ei, vai pitääkö sen sattua? Olen kuullut niin järjettömiä tarinoita ja perusteluja, että niistä saisi pian humoristisen kirjan. Joku runnoo ulkoreittä hampaat irvessä ja ihmettelee kun ei joustavuus parane, ei ole vaan saanut runnottua tarpeeksi lujaa… Toiset eivät rullaa ollenkaan kun rullan päälle meneminen sattuu heti niin paljon. Perehdyn tähän koulutuksissa ja kirjoitan tästä pian lisää, mutta se, sattuuko rullaus, riippuu sitä mitä sillä tehdään.
Halutaanko liikuttaa nesteitä ja rentouttaa hermostoa, vai halutaanko avata triggeri tai kiinnike. Kaksi ensimmäistä ei satu ja kaksi viimeistä sattuu. That’s it. End of fighting. (ja tekniikoitahan on lisää vielä)

3.2. Itse tekniikat: miten sitten voi rullata niin että se ei satu? opetellaan miten kehoa kannatellaan. Säädetään painetta sopivaksi ja kun oikein tehdään, kivut alkavan pikkuhiljaa hävitä, kun kudosten joustavuus lisääntyy eivätkä hermot joudu puristuksiin. (muista nesteyttää ja levätä riittävästi)

Ota askel kohti rennompaa, paremmin joustavaa ja liikkuvaa kehoa NYT!

Tässä on rullakoulu ilmaiseksi videona, käy läpi tekniikat ja osissa 2-6 löydät valmiita ideoita joita kokeilla: https://www.youtube.com/watch?v=KzNcuo8895E

Tubesta löydät kymmeniä videoitani joissa valmiita liikkeitä ja comboja

OHJAAJAKOULUTUS oletko kiinnostunut oppimaan miten rullatekniikoita ja dynaamisia liikkuvuusharjoitteita käytetään tunneilla ja treenissä ja huolto-ohjelmissa? Tämä koulutus on 100 % käytännön koulutus jossa saat valmiit kaavat ohjelmien, alkulämmittelyiden ja loppuosioiden ja tuntien rakentamiseen ja useita valmiita ohjelmia.

Katso koulutusten tarkat ajat ja paikat ja ilmoittaudu mukaan!

 

Jukka Harju

Yliliikuvuus – rullaus ja tukilihakset

Usein kysytään, voiko yliliikkuva henkilö rullata. Usein myös kuulee, että se on kielletty, koska rullaus löystyttää kudoksia, mikä olisi haitaksi. Tämä kertoo, että kommentoija ei tiedä rullan käytöstä kuin yhden tekniikan.

Todellisuudessa rullalla voi tehdä useita eri tekniikoita eikä sillä tarvitse löystyttää kehoa.

Tein yliliikkuvuuteen liittyen videon, jossa selitän kolme muuttujaa ja miten ne sidotaan yhteen. Lisäksi kerron, miksi rulla on itseasiassa loistava, mielestäni välttämätön väline yliliikkuville, ja miten rullaus ja tukilihakset liittyvät toisiinsa.

Katso video:


Rullaaminen ihan oikealla perinteisellä rullalla, jonka päällä itse liikutaan ja kannatellaan kehoa, on jo itsessään hyvä harjoitus ja parantaa tukilihaksistoa ja proprioseptiikkaa. Rullaus on siis paljon enemmän kuin vain avaamista, se on liikuntaa, kun sen tekee oikein. Rullan päälle ja liikkeelle siis! 🙂

Jos haluat oppia toiminnallista kehonhuoltoa, osallistu koulutukseen! Vedän koulutuksia ympäri Suomen. Opit oikeat tekniikat, asennot ja teoriat sekä välineillä että omalla kehollasi.

Katso koulutuskalenteri ja tule mukaan!

Testaa kehosi tila ja rullan teho HETI

Onko kehosi stressitilassa vai palautunut ja valmis? Testaa rullan teho ja kokeile, mikä tekniikka toimii sinulla ja saa palaute keholtasi HETI!

Yksi suuri ongelma meillä on nykään se, että olemme ylirasitustilassa. Kehon fyysinen ja psyykkinen stressi, istuminen, ruokavalio, treenit, informaation määrä, kiire ym. ym. lasketaan kaikki yhteen kehon näkökulmasta.

Jos et testaa kehosi tilaa, se voi ajautua ongelmiin. Testejä on paljon, mutta tässä on yksi supernopea, yksinkertainen ja helppo testi, jonka voit tehdä heti ja saada tietoa, missä tilassa kehosi on.

Katso video ja testaa vaikka heti, mutta viimeistään seuraavana aamuna ja treenin alkulämpässä. Toki tarvitset oman ”baselinen”, johon verrata. Toisille minun liikkuvuuteni on ihan liian surkea ja taas toisille ehkä liikaa. Eli muista, ettet vertaa minuun vaan itseesi.


Jos kehosi reagoi nopeasti, olet paremmin palautunut kuin jos se ei reagoi. Jos se ei reagoi ollenkaan, täytyy ottaa selvää, että miksi ei. Onko syynä treenistä kulunut aika, kumuloitunut ylirasitus, unen tai nesteen puute vai mikä?

Tekniikan osaaminen kuitenkin vaikuttavin tekijä

Muistathan, että liikkuvuuteen, kehon huoltoon ja tasapainottamiseen on erilaisia tekniikoita, jotka toimivat loistavasti, kun osaa käyttää oikeaa tekniikkaa oikeassa paikassa ja harjoittelee eri tekniikoita.

Ajattele, jos joku näyttää toiselle, miten koripallon vapaaheitto heitetään, niin saako toinen varmasti samantien korin? Entä 8/10? No ei tietenkään. Se, että tietää, miten jokin asia tehdään, ei tarkoita että osaisi sen täydellisesti.

Muista harjoitella rullaustekniikoita ja pikkuhiljaa, kun sisäistät, mikä kohdentuu pintafasciaan ja minkä tarkoitus on parantaa nestekiertoa sekä osaat valita oikean tempon ja paineen, saat todella kovia tuloksia. Jumit ja kivut häviävät ja keho rentoutuu ja liikkuu kevyesti arjessa ja harrastuksissa.

Jos haluat, että opastan sinua livenä ja käymme läpi 10 tehokkainta tekniikkaa, katso lisätietoja: www.foamroller.fi/koulutukset

Nuo minun kokopäiväiset koulutukset ovat suunnattu ammattilaisille, mutta sopivat myös niille, jotka haluavat ammattitason tietoa siitä, miten nykyaikainen toiminnallinen kehonhuolto tehdään.

Iloa Terveestä kehosta – Urheilijan kehonhuoltoa Laura Pihkala, Taekwondo

LauraPihkala_promokuva500px

 

Nimi: Laura Pihkala

Laji: Taekwondo

(Kuvat: Ville Lehtinen)
Mitkä kolme asiaa tulee ensimmäisenä mieleen, miten pidät kehon kunnossa kisakaudella/kisoihin valmistautuessa?

Panostan kehonhuoltooni siten, että käyn säännöllisesti urheiluhieronnassa. Minulla on jo lähes vuoden verran ollut oma henkilökohtainen hieroja, joka tuntee harjoitteluni, lajini sekä kehoni kaikkein eniten huoltoa kaipaavat lihasryhmät.

Itse keskityn kehonhuoltooni harjoittelemalla mahdollisimman monipuolisesti ja kuormittamalla kehoani siten, että mikään yksittäinen lihasryhmä ei kuormitu liiaksi vaan rasitus kohdistuu kehoon monipuolisesti. Kehonhuoltooni lasken mukaan myös säännöllisen ja monipuolisen voimaharjoittelun, jonka avulla kehitän tukilihaksiani vastaamaan lajinomaiseen harjoitteluun mahdollisimman hyvin. Kehon voimatasojen ja lihasryhmien ollessa hyvin tasapainossa kovatkaan harjoitusmäärät eivät rasita liiaksi ja keho palautuu hyvin.

Teen säännöllisesti liikkuvuusharjoittelua, jonka avulla haen entistä laajempia liikeratoja ja vähennän lihasjumeja kehossani. Lajini vaatii erittäin hyvää liikkuvuutta, koska taekwondossa täytyy kyetä helposti ja räjähtävästi sekä täydellisellä hallinnalla potkimaan omaan pään korkeudelle. Myös käsitekniikoiden oikeat liikeradat sekä voimantuotto onnistuu helpommin, kuin ylävartalossa on tarpeeksi liikkuvuutta jokaiseen suuntaan eikä liikkuvuus aseta rajoja. Liikkuvuusharjoitteluni sisältää dynaamisia sekä staattisia venytyksiä sekä kevyttä jumppaa, jossa haetaan vartalolle erilaisia kiertoja ja laajuutta.

Erittäin tärkeäksi huomioksi on harjoittelussani ja kehonhuollossani noussut myös se, että omaa kroppaa täytyy oppia kuuntelemaan. Oma keho kyllä kertoo, mikäli se tarvitsee enemmän aikaa palautuakseen harjoituksesta tai mikäli jokin lihas on päässyt liian tiukkaan kuntoon. Silloin huoltoa on helppoa kohdistaa oikeaan paikkaan.
Onko kehonhuoltosi erilaista kisoihin valmistautuessa ja peruskuntokaudella?

Peruskuntokaudella harjoitukseni sisältävät enemmän voimaharjoittelua kuin kisakaudella, ja panostan myös kestävyysominaisuuksien parantamiseen. Tällöin keskityn huoltamaan kehoani enemmän dynaamisilla ja staattisilla venyttelyillä ja rullailemalla foamrollerilla.

Kisakaudella hieronnan rooli korostuu erityisesti, koska lajinomaista harjoitusta on enemmän ja toistojen määrä nousee merkittävästi. Tällöin saavutetaan paras tulos omatoimisen liikkuvuustreenin ja huollon ja hieronnan yhdistelmällä.

Kehonhuolto on kuitenkin todella tärkeä osa harjoitteluani ja panostan siihen riippumatta siitä onko meneillään kisa- vai peruskuntokausi. Kehonhuollon laiminlyönnin näkee nimittäin erittäin nopeasti lajiominaisuuksien ja liikkuvuuden heikentymisenä sekä treeneistä palautumisen hidastumisena.

Mitä teet tärkeän kisapäivän aamuna?

Tärkeän kisapäivän aamuna pyrin hakemaan hyvin keskittyneen mielentilan sekä fokuksen kisaan. Pyrin unohtamaan kaiken kisaan kuulumattoman ja hakemaan erittäin itsevarmaa asennetta ja hyvää flown-tunnetta. Henkinen valmistautuminen on erittäin tärkeää, kun puhutaan tärkeistä arvokisoista, ja niissä parhaan mahdollisen suorituksen saavuttamista. Juuri ennen tatamille menoa haen pientä kiukkua ja tulta, minkä avulla saan puserrettua itsestäni sen viimeisenkin pisaran.

Kisapäivänä herättelen kropan fyysisesti rullailemalla sen kevyesti läpi, tekemällä paljon dynaamisia venytyksiä ja räjähtäviä vetoja. Pitkät ja staattiset venytykset heikentävät räjähtäviä ominaisuuksia, joten niitä en tee oikeastaan lainkaan ennen kisaa.

Mitkä ovat tärkeimmät pointit kun lämmittelet kisasuoritukseen?

Tärkeimpinä pointteina lämmittelyssä ennen kisaa on se, että kroppa herätetään pikkuhiljaa eikä lähdetä vetämään kylmiltään potkuja maksimikorkeuteen. Kropasta haetaan ja availlaan maksimiliikeradat, jonka jälkeen koko kroppa laitetaan liikkeelle ja hiki virtaamaan.

Juuri ennen kentälle menoa teen vielä muutamia vetoja ns. 100 % lasissa, mikä toimii niin sanotusti kisasimulaationa. Näiden täysillä tehtyjen vetojen avulla haen sen viimeisen draivin ja tekemisen meiningin, ja onnistun tekemään parhaan mahdollisen suorituksen.

Lämmittelyssä käyn jokainen kerta vielä tarkalleen mielessä läpi sen, mitä lähden kisassa tavoittelemaan. Kisaan pitää luoda strategia eri kierroksille, eli karsintakierrokselle voi olla täysin erilainen taktiikka kuin semifinaaliin tai finaaliin.

Tärkeintä on saada sekä mieli että keho viritettyä kokonaisuudeksi ja toimimaan yhteen.

Seuraavan kerran kilpailen kotimaassa Klaukkalassa 13.9. Lämpimästi tervetuloa seuraamaan kisoja ja tutustumaan lajiin lähemmin. Taekwondo on lajina erittäin mielenkiintoinen ja lajissa riittää opittavaa ja haastetta vuosikymmeniksi.

Laura Pihkala

Seuraa Lauraa

Profiilit: https://www.facebook.com/laurapihkalataekwondo/

https://www.instagram.com/laurapihkala/

HUOM: Tilaa itsellesi foamroller, käytä koodia ”laurapihkala” ja saat 10 % alennuksen ja tuet samalla Lauran uraa! Klikkaa itsesi kauppaan www.foamroller.fi

 

Tule mukaan koulutuksiimme ja saat välineet tehdä nykyaikaisia kehonhuollon ohjelmia.
Tehdään ihmisistä terveitä ja maailmasta kivuton!

Iloa Terveestä kehosta – Urheilijan kehonhuoltoa Nyrkkeilijä Elina Gustafsson

Nimi: Elina Gustafsson
Laji: Nyrkkeily
Saavutukset: Suomen ja Pohjoismaiden mestari. MM-Mitalisti

ElinaGee promokuva

Miten pidät kehon kunnossa kisakaudella/kisoihin valmistautuessa?
– Pidän kehon ja mielen kunnossa kisakaudella keskittymällä ravinnerikkaaseen ja puhtaaseen ruokaan, kehonhuoltoa, esim rullailua. ja venyttelyä ja palautuminen esim. lpg-hoito, avanto ja cryohoito

Onko huolto erilaista suoraan kisoihin valmistautuessa ja peruskuntokaudella?
– Kehonhuollossa pitää ottaa huomioon onko menossa kisakausi vai peruskuntokausi. Lähellä kisoja ei voi ottaa mitään pitkiä ja kovia hoitoja. Vain palauttavia ja lyhyitä sessioita rullailua tai muita hoitoja

Mitä teet tärkeän kisapäivän aamuna?
– Kisapäivän aamut alkaa aina aamupuntarilla. Sen jälkeen pidän huolen hyvästä tankkauksesta, huilaamisesta ja keskittymällä ja säästämällä kaikki energiat otteluun.

Mitkä ovat tärkeimmät pointit kun lämmittelettee kisasuoritukseen?
– Kun alan lämmittelemään niin tärkeimpänä pidän selän lämmityksen. On myös hyvin tärkeää, että jalat on ketterät ja kädet. Eli selvemmin sanottuna koko kropan lämmittely on erittäin tärkeää ennen ottelua. Näin välttyy ikäviltä vammoilta/revähdyksiltä

Seuraavaksi tähtäimessä on EM-kisat marraskuussa Bulgariassa. Valmistautuminen sinne alkaa nyt!

Terkkuja
ElluGee https://www.facebook.com/EeeGeeBoxing

Tiivistys
1. Keho kunnossa puhtaalla ruualla ja monipuolisella kehonhuollolla
2. Huoltotoimenpiteet valitaan tarkoituksenmukaisesti riippuen millaista treeniä on menossa (kisa- vai peruskuntokausi)
3. Kovimmat suoritukset tulee tankkaamalla, keskittymällä ja säästämällä energiaa
4. Koko kehon lämmittäminen on aina tärkeää!

HUOM: Tilaa itsellesi foamroller, käytä koodia ”elinagee” ja saat 10 % alennuksen ja tuet samalla Elinan uraa! Klikkaa itsesi kauppaan http://www.foamroller.fi

Tule mukaan koulutuksiimme ja saat välineet tehdä nykyaikaisia kehonhuollon ohjelmia.
Tehdään ihmisistä terveitä ja maailmasta kivuton!
http://www.foamroller.fi/koulutukset